Outoja painotuksia

avaa kulttuurikokemuksia läheltä ja toisaalta

 
 
 
 

 

 

Terveysmetsä, M. Leppänen, A Pajunen. Gummerus.2017

Sibelius säilytti tulitikkurasiassa palasen sammalta, jota nuuhkaisemalla luontoyhteys palautui mieleen ja säveltäjän luovuusjumi raukesi, kerrotaan.

DSC00633.JPG

Do not sit together

Be ready, please.  Line. Music. Everybody back! You have white mark on stage! Ovet avataan viittä minuuttia ennen näytöksen alkua. Nina Ananiashvili suhtautuu balettiin intohimoisesti, hän harjoituttaa seuruettaan jokaisen mahdollisen minuutin verran.

Harjoitukset ovat haastavat, hän sanoo. Kulttuurirakennukset ovat kaikkialla kauniita ja katsomot tilavia, mutta näyttämöt, ne tehdään  2x2-metrisiksi, ja hymyilee kauniisti kuin georgialainen nainen vain voi.

 Tulilintu-harjoitukset, Logomo, Turku,  3.5.2018

Tulilintu-harjoitukset, Logomo, Turku,  3.5.2018

viisikymmenhenkinen seurue

saapui Turkuun Vapun jälkeisenä päivänä. Raatikossakin tanssineen Hannu Hyttisen sormet ja varpaat on pelissä, että niin tapahtui. Taannoin hän jututti  Ninaa, silloista tähtiballerinaa, Bolshoin käytävillä. Mutta tähdellä oli tähden aikataulu ja planeetan kiertue. Kuin sadussa ruusuaita kasvoi, vuosien virta, ohitse lipuivat Savonlinna ja balettijuhlat, kunnes viime vuonna ja nyt, Georgian valtionbaletti jo toistamiseen Etelä-Suomen näyttämöillä.

 Tulilintu. Alkuperäislavastus ja puvut : Alexander Golovine ja Leon Bakst.

Tulilintu. Alkuperäislavastus ja puvut : Alexander Golovine ja Leon Bakst.

 Tulilintu oli Stravinskyn ja Fokinen ensimmäiseksi kansainväliseksi menestykseksi kohonnut teos. Georgian valtionbaletin esitykset Turku3.5.2018 ja Helsinki  4-6-5-2018

Tulilintu oli Stravinskyn ja Fokinen ensimmäiseksi kansainväliseksi menestykseksi kohonnut teos. Georgian valtionbaletin esitykset Turku3.5.2018 ja Helsinki  4-6-5-2018

Unohtumatonta symmetriaa, tasapainoa, muodostelmaestetiikkaa. Aloitusnumerona katsotaan Sylfidit. Sittemmin Ruusu-unelma ja Tulilintu. Georgian valtionbaletin johtaja Nina Ananiasvilillä on erityinen ja merkittävä tehtävä maailmassa. Hän vaalii kulttuuriperinnettä ja syventää katsojien tanssisuhdetta. Nimeän hänet tanssinsuojelijaksi.

Response on eri, se vaihtuu valtakunnan rajojen myötä, tanssijoille on tärkeää päästä kokemaan tuhatpäisen ja tutun kotiyleisöpauhun jälkeen jotain muuta, hän päättää yhteisen juttutuokiomme. Esimerkiksi pieniä näyttämöitä? Ehkä ensemble on Turun jälkeen entistäkin tiiviimpi. 

Alla kuvia harjoituksista ja Turun ensi-illasta.


Pilvisen päivän sävyt

ovat laskeutuneet Taidekoti Kirpilän saliin. He pyyhkivät silmälasejaan iltapäivän jäljiltä, istahtavat plyysikankaisiin tuoleihin, klaffituoleihin, sohvalle. Äiti ja isä jäivät eläkkeelle, ne siivoo kuolinsiivousta huone kerrallaan, tänään jaettiin kirjasto, kertoo maisteritutkintoa suorittava neiti kummitädilleen. Taidekoti Kirpilässä pidettävä liedkonsertti toteuttaa alkuperäissuunnitelmansa, koti- ja salonkikonserttimuotoaan. Itämainen matto on rullattu pianon taakse.

 Pohjoinen Hesperiankatu 7, 6. krs  www.taidekotikirpila.fi

Pohjoinen Hesperiankatu 7, 6. krs

www.taidekotikirpila.fi

Twelve Poems of Emily Dickinson

And I and silence, some strange race. Wrecked solitary here. New Yorkin juutalainen Aaron Copland opiskeli Pariisissa ja sävelsi kaksitoista Emily Dickinsonin runoa vuosina 1949 – 1950. Runot ilmestyivät kirjailijan kuoleman jälkeen sukulaisten editoimina. Kohtalokasääninen sopraano Annika Leino laskeutuu tummiin vesiin teoksessa I felt a funeral in my brain.  

Konsertin päättävä Hindemithin Das Marienleben op. 27 luo saliin ajat pysäyttävää sunnuntaihetkeä.  Annika Leinon katse on suuntautunut kaukaisuuteen, ihmeen äärelle. Soittimesta kuuluu kuin huokaus.

Kirpilä 1.JPG
Nuori alaston mies.JPG

Queer-opastuksilla

Kirpilän taidekokoelman teoksia tarkastellaan uusista, hetero-normatiivisia perinteitä rikkovista näkökulmista. Sateenkaaren väriseen luentaan opastuksilla johdattelee FM Karoliina Arola. Seuraava queer-opastus 6.5.2018  klo 14.30. 

NUORI ALASTON MIES             

Magnus Enckell, 1920-luku

 Konsertin vakuuttavina tulkitsijoina esiintyvät Annika Leino (sopraano) ja Sonja Hendunen (piano).  Taidekoti Kirpilän ja Sibelius-Akatemian rakentama liedyhteistyö päättyi 21.4.2018 klo 16, kahdeksantoista vuoden jälkeen.                                                                    Syksyllä kuullaan myös muuta musiikkia, avaa tulevaisuuden näkymiä taiteellinen johtaja Ilmo Ranta.

Konsertin vakuuttavina tulkitsijoina esiintyvät Annika Leino (sopraano) ja Sonja Hendunen (piano).

Taidekoti Kirpilän ja Sibelius-Akatemian rakentama liedyhteistyö päättyi 21.4.2018 klo 16, kahdeksantoista vuoden jälkeen.                                                                    Syksyllä kuullaan myös muuta musiikkia, avaa tulevaisuuden näkymiä taiteellinen johtaja Ilmo Ranta.


Voi Voipaala minkä teit!

Sääksmäen historiallisessa maisemassa kovia kokenut kartano kätkee sisäänsä kevään vahvaäänisimmän taidekattauksen. Yhteen hioutunut taiteilijakolmikko, Matti Happonen & Mika Heinonen & Kari Lohko, ampuu sellaista kuvataideilmaisua että!  Ala- ja yläkertaan ripustettu ja aseteltu hartautta, lyyrisyyttä, myötätuntoa, puhdasta ilmaisua, ilmaa ja eksistenssi.

 Matti Happonen  AJATTELIJA, teräs, lasikuitu, betoni, risut, 2007 - 2018

Matti Happonen

AJATTELIJA, teräs, lasikuitu, betoni, risut, 2007 - 2018

 

Lahden Muotoilu- ja taideinstituutissa muotoutuneen trion työskentely väreilee yhteen, on täydellinen ensemble. Miehiä sitoo humanistis-esteettinen perintö, ihmisen paikan ja henkisen olotilan pohdinta. Koen pääsiäissaarnan kaltaista iloa. Ihmisen puolella.

Jotten henkistyisi ihan pilvenkaltaiseksi, parkkipaikalla aurinkolasein ja kävelykepillä varustettu seniori aloittaa pitkän hauskan jutustelun ja vertaa lopuksi Valkeakosken liikenneympyrän tarpeellisuutta Isä Paavin palleihin.

Kolmelta-näyttely, Taidekeskus Voipaala, 10.2 - 8.4.2018

 Mika Heinonen  IDEALISTIT HIIDENKIVELLÄ, pronssi, teräs, säkkikangas, piki, 1995

Mika Heinonen

IDEALISTIT HIIDENKIVELLÄ, pronssi, teräs, säkkikangas, piki, 1995

 Kari Lohko  NÄKYMÄ IKKUNASTANI, PORTTI, Sekatekniikka, 2016

Kari Lohko

NÄKYMÄ IKKUNASTANI, PORTTI, Sekatekniikka, 2016


Me raivaamme tilaa äijäenergiasta

Esiripusta. Esiripun kanssa. Suurmanaaja Alvista esittävä Leea Klemola keksii harjoituksissa miten astua näyttämölle toisen näytöksen alkupuolella. Ehkä tunnetila on iloinen, hän varmistaa ohjaajalta. Ja hypähtää loitsimaan.

 TIEDOSTETTUA TOISTAMISTA  Harjoituksissa onnistunut kokemus, kohtauksen läpimeno, on purettava auki, jotta sen voisi uusia. Täytyy löytää syyt, miksi tuntui sujuvalta.  Vasta näin syntyy tarkkaa, tiedostettua ja toistettavaa näyttämötaidetta, kertoo Aurinkoteatterin taiteellinen johtaja Leea Klemola Atlantis-teoksen harjoituksissa.

TIEDOSTETTUA TOISTAMISTA

Harjoituksissa onnistunut kokemus, kohtauksen läpimeno, on purettava auki, jotta sen voisi uusia. Täytyy löytää syyt, miksi tuntui sujuvalta.  Vasta näin syntyy tarkkaa, tiedostettua ja toistettavaa näyttämötaidetta, kertoo Aurinkoteatterin taiteellinen johtaja Leea Klemola Atlantis-teoksen harjoituksissa.

KAHDESSA TUHANNESSA VUODESSA

kääpiö kasvaa metrinpituiseksi sukupuolettomaksi olennoksi auringon lämmittämästä munasta. Sielullisen elämän omaava perinnepeikko siirtää tietonsa ruumiistaan lohkeavaan pikkupeikkoon ja alkaa dementoitua sen myötä. Tätä ei ole tarpeellista tietää, kun katsoo Juha Mustanojan käsikirjoittamaa ja ohjaamaa Atlantis-teosta. Vaikka tiedosta on kyse. Sen omistamisesta, valjastamisesta hyllytavaraksi kauppaan.  Ei tämä älyllinen näytelmä ole. Emotionaalinen kokonaisteos.

Vuodesta 1989 toiminut helsinkiläinen Aurinkoteatteri, taitelijakollektiivi, harjoittaa poikkeuksellista tekemisen riemua. Ja täällä on akustiikka, riemuitsee ohjaaja Juha Mustanoja. Ei kellarissa, tehtaassa tai sakraalitilassa. Kantaesitys esitetään tilassa, joka on rakennettu näytelmien esittämistä ja katsomista varten, Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä. Neitseellinen tapaus.

DSC02773.JPG

VESIKÄÄPIÖTEORIAN MUKAAN

merenpohjassa elävän kääpiökansan viimeisten edustajien selkärangat ovat suoristuneet, rasvakerrokset paksuuntuneet ja ihokarvat  lähteneet.

DSC02747.JPG

Jussi Lehtonen näyttelee dementoituvaa perinnepeikkoa.

Atlantis-esityksen kantaesitys, Kansallisteatteri, 11.4.2018


Arundhati Roy ja Omenankukkia

Sisään astui japanilainen rouva, aloittaa Fleuriste-kahvilan omistaja Eija Limnell. Matkaaja ihastui suomalaiseen perinneleivonnaiseen niin syvästi,  että tilasi laskun lisäksi ruokakurssin Tokioon. Oli vuosi 2015, kun Japanissa leivottiin korvapuusteja.

Ja viime syksynä, Eija jatkaa, intialainen kirjailija Arundhati Roy ehti vain istahtaa, kun kutsui jo luokseen. Kirjailija osoitti kapeaa liitutaulua, siihen hennoin kirjaimin kirjoitettua lausetta In a world where you can be anything be kind. Uusin kirjani kertoo juurikin tuosta, hän sanoi, ja ojensi omaksi Hanna Tarkan suomentaman teoksen Äärimmäisen onnen ministeriö. Kirjallisuustiedettä ja kulttuurihistoriaa opiskellut Eija Limnell päätyi sattumien kautta ulkoministeriöön, diplomaatiksi. Kahvilaomistajuus on avartanut maailmankuvaa entisestään. Erityiseen komboon on tarvittu molemmat elonvaiheet.

DSC02673.JPG

Ruokakurssin tilannut japanitar opiskeli sittemmin kirjontaa Pariisissa, käsityötaitoa jolla Chanel-puvut koristellaan. Hän lähetti Eijalle työnäytteenä ja kiitokseksi Fleuriste-kyltin, joka yhä riippuu kahvilan pääikkunan edessä.

Myöhemmin luen Äärimmäisen onnen ministeriön. Sivulla 111 nauran ääneen: Silti kultasadekassiat kukkivat uhmakkaan kirkkaankeltaisina. Jokaisena porottavan kuumana kesänä kukinnot kurottautuivat ylemmäs ja kuiskivat helteenruskealle taivaalle: haista paska!

 

nyt jo laulattaa

Yksi ruusu on kasvanut laaksossaEija lauloi hurmioituneena kotimatkalla ensimmäisen tunnin jälkeen. Sitä ennen ystävä, joka jätti pitkäaikaislainaan yhden kahvilan pöydistä, houkutteli, viekoitteli, herätti uteliaisuutta, taivutteli laulutunneille. Jacques Brel, Édith Piaf, kaksi kotikonserttia. Kuka tietää, josko tänä keväänä kahvilassa Merikannon Omenankukkia?

Syön viimeisen lusikallisen ranskalaista suklaakakkua. Samalla reseptillä sitä on leivottu siitä saakka, kun kahvilan ovi avattiin, kun Eija kurkkasi pylvään takaa, kun joku tulikin sisään.

 Sisustus on rakentunut Ranskasta tilatun kristallikruunun ympärille.   Kahvilassa tuoksuu itseleivottu pulla.   www.fleuriste.fi

Sisustus on rakentunut Ranskasta tilatun kristallikruunun ympärille. 

Kahvilassa tuoksuu itseleivottu pulla.

 www.fleuriste.fi

 Kuvataiteilijan Markku Uiton teoksia esillä 27.3 – 21.4.                                                                                        

Kuvataiteilijan Markku Uiton teoksia esillä 27.3 – 21.4.            

                                                                          


tien nimi on aurajoki

Turkulaiset luistelevat vierasta vastaan, katsomossa tuomaristo asettelee vilttejä hartioilleen,  ja vaikka väliajalla  syötävänä vain pähkinöitä ja pullaa, tuntuu kylläiseltä, on lämmin.

Haluan tutkia miten sanat soivat. Olen esikokija ja avaan tätä kokemusta muille. Kaunis ja armoton laji, äänivärähtelyä, yhteistä värähtelyä. Vieras kieli, jonka kuulija höristää korviaan, he sanovat. Linnateatterissa hehkuu alle kolmikymppisten sytyttämä runoroihu. Veikko Sinisalon -kilpailun alkuerissä mittelöivät pitävät yleisöstään huolta. Meitä kätellään, pyydetään laittamaan silmät kiinni, yksi eturivin naisista piirtää lausujan selkään hevosen, ja toiselle ojennetaan kukka, sinisenä hehkuva kurjenmiekka. Iltapäivän päätteeksi se kääritään huolellisesti villahuiviin kuin pieni vauva. Kummityttö ei tiedäkään millaisen kukan kohteeksi päätyy, ja millaisen tarinan.

hevonen.JPG

Mikko Kauppila

 selvitti tiensä finaalikuusikkoon. 

Esityksen on ohjannut Tiina Syrjä.

Joka päivä kasvaa helvetistä tuoreita kukkia,

sanotaan ainakin kolmentoista lausujan suulla. Pakollisten runojen lisäksi kukin lausuja esittää 20 minuutin kestoisen esityksen heidän itse valitsemastaan runoudesta tai muusta tekstimateriaalista. Runotekstien juhlavuutta rikotaan muistiinpanoilla, mielipidekirjoituksilla, omilla teksteillä ja artikkelin paloilla! Runo ajaa seinää vasten. Donald Trump katsoo naisen haaroväliin. Pojan housuista vedetään esiin paksu musta tussi. #Metoo-kamppanja! Muunsukupuolisuutta! Ja Urjalan hurrrrrja yö.

Tänä vuonna Suomen lausujaliitto täyttää 80 vuotta ja Veikko Sinisalon stipendirahasto 40 vuotta. Teatterikorkeakoulusta valmistuvien ja ammattinäyttelijöiden ohella Veikko Sinisalon -kilpailun finaaliin  tahtoo tanssijoita, performanssitekijöitä, lavarunoilijoita. Lavastus rakentuu pienesti. Ei tarvita kuin pehmokissa, muoviämpäri, maitolasi ja äitiyspakkaus. Aika moni lausuu yö- tai aamuasussa. Halutaan olla epämuodollisia, elää arkea joskus häiritsevän liikaa.

 Yhä liikkuu henki täällä, lainaa Lauri Viitaa Suomen Lausujain Liiton puheenjohtaja Ella Pyhältö tilaisuuden alkusanoissaan. Hän antaa meille asettumisohjeen nuorten esiintyjien turvaksi.  Antakaa heille kaikki se voima, mitä he tarvitsevat.  Voi miten helppoa se onkaan, taputamme vastaukseksi. 

Yhä liikkuu henki täällä, lainaa Lauri Viitaa Suomen Lausujain Liiton puheenjohtaja Ella Pyhältö tilaisuuden alkusanoissaan. Hän antaa meille asettumisohjeen nuorten esiintyjien turvaksi.  Antakaa heille kaikki se voima, mitä he tarvitsevat.  Voi miten helppoa se onkaan, taputamme vastaukseksi. 

Sunnuntaina 18.3 tuomaristo kertoo klo 17 aikaan, että vuonna 2018 Kajaanin loppukilpailuun tiensä ovat selvittäneet: Laura Halonen, Inkeri Hyvönen, Mikko Kauppila, Suvi Rantanen, Miiko Toivonen ja Juuso Timonen.             

Veikko Sinisalo -kilpailu nuorille lausujille, alkukilpailu 17. – 18.3.2018, Linnateatteri, Turku.

 

 Tamperelainen Minea Lång esiintyi ohjelmalla  Jep, nimenomaan.   Esityksen on ohjannut Minne Mäki.

Tamperelainen Minea Lång esiintyi ohjelmalla Jep, nimenomaan.  Esityksen on ohjannut Minne Mäki.

Vain tapahtumajärjestelyt ovat nukkavierua,  baaristakaan ei leipää tarjoilla.

Silti hymyilen vielä patjapäätytölle, joka asteli näyttämölle. Seuraavan kerran hänet näkee Kajaanin Runoviikolla  8.7.2018.

 


EDESSÄNI ESKO SALMINEN SINGAHTAA PYSTYASENTOON

ja kajauttaa aurinkoa täynnä olevan bravo-huudon. Vilu poistuu itse kultakin. Kuoleman jälkeinen inkluusio on toteutunut.  Kirjailija William Shakespeare kirjoitti näytelmän, joka tähtää yhteiskuntarauhan edistämiseen, karsimaan poissulkemista ja edistämään luokkarajojen ylittämistä. Kansallisteatterin näyttämöllä asemastaan huolimatta Julia kykenee jakamaan hellyyttä rakkaudesta riutuvaa parvekkeen alaista kohtaan.  Imettäjä ja Isä Laurence tekevät huomattavan rohkeita tekoja, rakentavat olosuhteita niin, että pääparin onni täyttyisi. On myös sänky, valkoviinipullo ja tupakkaa.

DSC02609.JPG

Esitys kukkii hyviä rooleja, sanotaan väliajalla, kun kädessäni pehmytmuovinen vesimuki uhkaa menettää muotonsa. Mikä myötätuntoinen ele onkaan yhdistää teatterikorkeakoulun opiskelijat ja ammattiaan jo harjoittavat esittämään yhteistä tulkintaa klassikkonäytelmästä. Musiikki, puvustuskin tukevat aikojen yhteen liittämistä, oksastamista, jonka tuloksena hedelmät ovat toisenlaisia. Tutkimuksissa sanotaan, että ylemmässä sosiaaliluokassa olevilla on vaikeuksia kohdentaa myötätuntoa alemmassa sosiaaliluokassa olevia kohtaan. Tutkimuksissa sanotaan, että myötätuntouupumus vaivaa. Keitä ovat he, jotka ohitan, mietin ensi-iltayössä. 

Julia & Romeo, ensi-ilta, Kansallisteatteri 7.3.2018


DSC02089.JPG

Holy shit, babushka!

sivalletaan Valeria Surkovan elokuvassa Pagans. Babuska tarjoilee siunattujen mehiläisten tuottamaa siunattua luostarihunajaa, sellaista jota ei taajama-alueen R-kioskista saa. Pian babushka pirskottelee jo Pyhän Isän siunaamaa vettä pojantyttären huoneessa.  Ainekset yhteentörmäykselle on ladattu. Elokuva pohjautuu terrori-iskussa kuolleen Anna Jablonskajan näytelmään. Andorra-salissa ohjaaja kertoo, että elokuva on debyytti ja valmistunut valtion tukea vaille jääneenä. 

Kino Lokakuu, Andorra. 17.2 klo 15.

DSC02028.JPG
DSC02038.JPG

Luonnontiloja 3.2 - 26.5, Lapuan taidemuseo

Lapuan taidemuseo onnistuu toistuvasti tarjoilemaan vaikuttavamman kuvataide-elämyksen kuin mitä  vajaan 15 000 asukkaan kokoiselta kaupungilta odottaisi. Luonnontiloja-näyttely pysyy tiukasti aiheessaan ja avaa vahvasti tässä päivässä olevan kokonaisuuden.  Katsoja väistämättä uppoutuu Jouna Marsin pienoismaailmoihin. Sisäiset kertomukset käynnistyvät, ne jotka luuli unohtaneensa.

Raikasta ja rehevää! Tamara Piilolan maalaukset tulvivat valoa ja happea. Hengitys tasaantuu. 

DSC02036.JPG
DSC02034.JPG

lAPUAN KANKURIT JA PATINAINEN PINTA

Lapuan Kankureiden tehtaanmyymälä on koko kaupungin viimeistellyin puoti. Puodissa henkii japanilainen estetiikka. Pellava ei enää  vuosiin ole ollut nuhjua tai karkeaa. Oheistuotteista jäävät mieleen pielaveteläisen Susanna Hotarin Ruttu-kipot sekä Osmian tuottama vahvatuoksuinen Turve-nestesaippua. Tietenkin Lapua on erityinen kaupunki kuvata patinaa, kulunutta ja ajankulua. 

DSC02047.JPG

Pajakappeli

Pajakappelin päätyseinä helmikuussa 2018.

Lapuan partuunatehtaan lataamo räjähti tuntemattomasta syystä 13.4 klo 7.42. Räjähdyksessä menehtyi 40 ihmistä.


Isoäidin oppimisympäristö

oli Pielisjärven kiemuraiset tiet, kivistä kerätyt pellot, umpisiniset vedet. Vatruskoita munavoilla tarjotaan Joensuussa Päivänurmen kahviossa. Taustalla soi ulkoilmakaraoke. Vieressä istuva ilomantsilainen mies kertoo seikkaperäisesti punkin paisumisesta senttimetrin kokoon, pallien alla, ja näyttää tarkan paikan. Vaimo yhtyy puheeseen.  Haltioitumista aiheesta. Yhteisöllisyyttä. Verta. Kotona.

 

Kelvä.jpg
Kelväaita.jpg
Kelvälampi.jpg

Sänky.jpg

Reidarin

ensimmäinen koira oli nimeltään Tössi,  saksanpaimenkoiran ja porokoiran sekoitus. Tössi menetti ruokahalunsa oitis, kun Reidar lähti reissulle. Ulkomailta Reidar lähetti postikortteja koiralleen. 

 

Kirjassa

REIDAR SÄRESTÖNIEMI - Harvoin lempeä tuuli puhaltaa arktisille jängille

Lapin Yliopistokustannus, 2013

kerrotaan:

Uppoutuessaan maalaamiseen Reidar rytmikkäin liikkein vuoroin lähestyi kangasta, vuoroin etääntyi siitä, lauloi tai hyräili työskennellessään. Sävel saattoi olla vanhan kansanballadin tai uudemman laulun, körttivirren tai työväenmarssin; omatekoiset sanat virittivät tunnelmaan, joskus Reidar työnsä lomassa laulaen toisteli samaa lausetta tuntikaudet.

 

Alla Reidar Särestöniemen väriä hehkuvat teokset.